lauantai 21. heinäkuuta 2018

Varvassandaaleilla tunturiin

Luit aivan oikein, aina ei tarvitse olla vaelluskenkiä patikoidessa tunturiin. Särkitunturille pääsee ainakin näin kesäaikaan ilman erityisiä vaelluskamppeita. Parkkipaikka on Muonio-Kittilä tien (nro 79) varressa, johon on helppo löytää ja pysähtyä. Tien molemmin puolin on parkkipaikat. Muoniosta päin tullessa vasemmalla on lisäksi wc ja pöytä penkkeineen, polku Särkitunturille lähtee oikealta puolelta.



Polku on etenkin aluksi todella helppokulkuista, leveää hiekkatietä. Ainakin lastenvaunuja polulla pystyy työntämään ja uskoisin, että myös pyörätuolia. Nousu ei ole kovin jyrkkää alkumatkassa. Noin puolen välin kohdalla on Särkivaaran kota ja wc:t, joista löytyy pyörätuoliliuskat. Juuri ennen kotaa on haasteellinen kohta, josta saattaa olla hankala pyörätuolilla päästä. Mutta jos siitä selviää, pääsee ihastelemaan todella kaunista keidasta ja nauttimaan makkarat kodalla.




Tämän keitaan jälkeen matka apuvälinein käy vaikeaksi. Polulla on ajoittain melkoisia kiviä, joiden yli esimerkiksi pyörätuolia on vaikea saada. Reitti vaatisi sorakuorman, jotta pyörätuolin saisi työnnettyä ylös asti. Kävellen matka taittuu edelleen helposti, vaikka nousu on hieman alkumatkaa jyrkempää.





Huipun lähestyessä sitä miettii, mitä mahtaa olla tämän alle 500 metriä korkean tunturin laella? Tällä kertaa ei kyllä tullut mieleenkään, että näin upea paikka voisi olla näin helposti saavutettavissa! Hetken aikaa epäilin kaikkea helteen aikaan saamaksi kangastukseksi. Metsää riittä koko matkalle aivan lakea lukuunottamatta ja huipulla avautuvat upeat maisemat Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueelle. Lisäksi huipulla on ihania lampia. Käsittämättömän kaunista!


Huipulta Pallastuntureille näkyvä maisema valittiin vuonna 1994 yhdeksi maamme 24:sta kansallismaisemasta. Toiseen suuntaan voi ihastella Levin, Aakenustunturin sekä Ylläksen siluetteja ja Äkäsjärveä.






Mutta mistäpä on Särkitunturi saanut nimensä? Maisemaa katsoessaan vousi äkkiä luulla sen juontavan särjestä, koska ympäriltä löytyy paljon järviä ja lampia. Eipä kuitenkaan olekaan niin. Nimi tulee saamenkielen sanasta "sarri" eli mustikka. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pala lapin kalastushistoriaa

Aikoinaan vaellettiin pitkiäkin, jopa satoja kilometrejä, kalaisille järville saalista pyytämään. Yksi kalaisimmista järvistä Tornionjoen v...