keskiviikko 1. elokuuta 2018

Pala lapin kalastushistoriaa

Aikoinaan vaellettiin pitkiäkin, jopa satoja kilometrejä, kalaisille järville saalista pyytämään. Yksi kalaisimmista järvistä Tornionjoen vesistön alueella oli Muoniossa, lähellä Kittilän rajaa sijaitseva Jerisjärvi. Järven alkuperäinen nimi on vanhalla saamenkielellä ollut Jierisjärvi, joka on tarkoittanut kysyttyä järveä. Järvi on Länsi-Lapin isoimpia järviä 23,5 neliökilometrin pinta-alallaan.

Jerisjärvi ja taustalla häämöttävä Olostunturi.
Jerisjärven pohjoispäästä, Keimiötunturin juurelta, löytyy Keimiöniemi. Niemen länsirannalta on löydetty merkkejä kivikautisesta elämästä. Samalle paikalle rakensivat kalastajapirttinsä torniolaiset pyyntimiehet 1500-luvulla. He kalastivat Muonion järvillä jo ennen pysyväisasutuksen saapumista alueelle. Kalastusoikeus kuului Jerisjärvellä tietyille taloille ja heillä oli oikeus rakentaa kalamajansa järven rannalle. Pikkuhiljaa järven muillekin rannoille ja saarille nousi kalapirttejä. Useat paikat nimettiin kalamiesten kotipaikan mukaan.

Keimiöniemi on yksi Lapin historiallisesti tunnetuimmista ja parhaiten säilyneistä kalakentistä. Pirttejä ja aittoja on 300 metrin matkalla yhteensä 18. Keimiöniemi on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi ja kalakentät on valittu 1970-luvulla yhdeksi maamme seitsemästä ihmeestä. Ruotsin ja Venäjän välisen 25-vuotisen sodan loppuvaiheessa vuonna 1592 suurin osa pirteistä paloi. Ne jotka säilyivät, paloivat myöhemmin.


Nykyiset pirtit rakennettiin vanhojen pirttien paikalle. Vanhimmat ovat 1700-luvulta, suurinosa 1800-luvulta. Ne ovat neljässä ryhmässä. Neljällä pirtillä on erilliset aitat, muissa aitta on mökin yhteydessä. Pirtit ovat nykyisin yksityisomistuksessa ja käytössä edelleen alkuperäistä vastaavassa tarkoituksessa. Tämä seikka nostaa osaltaan alueen historiallista merkitystä. Pirttien seiniltä löytyy vanhoja puumerkkejä ja piirroksia, joita kävijät ovat jättäneet.


Jerisjärvestä pyydettiin aikoinaan nuotalla ja erilaisilla verkoilla siikaa ja muikkua. Niitä sieltä pyydetään edelleenkin. Verkkojen ja nuottain kuivaustelineet ovat nimeltänsä ulut.



Järvikalastus ei ollut aikoinaan vain erämaa perinnettä, vaan myös asuttamistekijä. Monista kalakentistä tuli uudistalojen sijaintipaikkoja, kun järvenrantoja alettiin asuttamaan 1600-luvun lopulla. Kalapirttiin tuli pyyntimies asumaan kesäksi, päätti sitten jäädä talveksikin, rakensi itselleen asuintalon. Sai naapurin, toisenkin ja vähitellen syntyi alueelle kylä.


Kalapirttejä ja aluetta niiden ympärillä kutsuttiin kalakentäksi. Kenttä tulee kenttärannasta, joka taas tulee sanasta "kenttäintyä". Se tarkoittaa viljelemätöntä maata, joka nurmettuu eli kenttäityy. Alla vielä kuvia alueelta.













Lahen pirtti on kenttärannan ainoa rakennus, jossa kattoon
on käytetty veistettyä kourulautaa.



Pala lapin kalastushistoriaa

Aikoinaan vaellettiin pitkiäkin, jopa satoja kilometrejä, kalaisille järville saalista pyytämään. Yksi kalaisimmista järvistä Tornionjoen v...