Vieraillessa lumettomaan aikaan Ylläksen alueella, kannaattaa ehdottomasti varata aikaa käynnille kauniiseen ja kiinnostavaan Pakasaivoon. Opasteet löytyvät tieltä 940 eli ajettaessa vt 21-Äkäslompolo väliä. Koordinaatit sijainnille ovat LAT 67°37' 0.993" LON 23° 47' 40.295".
Pakasaivo on rotkojärvi, joka on syntynyt jääkaudella mannerjäätikön perääntyessä. Tällöin valtavat sulavesimäärät tunkeutuivat kallioperän heikkoihin osiin ja kuluttivat kaiken irtomaan sekä lohkeilleen kallion pois. Tästä johtuu rotkolaaksojen suora muoto verrattuna jokilaaksojen polveileviin reunoihin. Pituutta tällä kapealla rotkojärvellä on reilu kilometri.
Ylhäällä, kallion päällä seistessä, näky on henkeäsalpaava. Pohjoispuolen jyrkänteet ovat 50-70 metriä korkeita. Vettä syvimmässä kohdassa on 60 metriä. Pakasaivo onkin Pohjois-Suomen järvistä syvin Inarijärven jälkeen. Järvi on lähdejärvi eikä siihen laske yhtään isompaa puroa, mutta pieni joki saa siitä alkunsa. Se on meromiktinen järvi eli järven pinta- ja pohjavedet eivät koskaan sekaannu keskenään. Niitä erottava kerros on 12-13 metrin syvyydessä. Tämän alapuolella oleva vesi on hapetonta ja rikkivetypitoista. Jos järven pohjaan on uponnut veneitä tai muita esineitä, säilyvät ne erittäin hyvin.
Järven pohjoispää on muodoltaan pyöreä ja sen epäillään olevan mannerjäätikön sulavesien kuluttama jättiläismäinen hiirenkirnu. Jos tämä pystyttäisiin näyttämään toteen, olisi kirnun halkaisija yli 100 metriä ja syvyys noin 90 metriä. Joka tapauksessa Pakasaivo on loistava esimerkki sulamisvesien valtavasta voimasta ja määrästä.
Saivo-sana on alkujaan saamelaisten muinaisuskoon liittyvä termi, jonka perimmäistä merkitystä voi vain arvailla. Todennäköisesti se on liittynyt saivo-järviin, joita on pidetty kaksipohjaisina. Tällaisissa järvissä asustivat tuonpuoleiset olennot. Kerrotaan myös, että järven ollessa kalaton, kalat ovat menneet välipohjassa olevasta reiästä toisen pohjan alla olevaan järveen. Saivo järvet ovat olleet pyhiä järviä ja niiden rannoilla on uhrattu sekä järvelle että siinä asuville olennoille. Pakasaivolla palvontapaikka lienee ollut pohjoispään itärannan rosoisella kalliolla. Rinteestä löytyy myös luola, jonne arvellaan viedyn uhreja. Uhrilahjoina on tarjottu esimerkiksi uhrieläinten sarvia tai muita ruhonosia. Saivo-olennoilla on tarkoitettu toisinaan vainajien henkiä, mutta myös maahisia ja muitakin haltioita. Pakasaivon muistellaan olevan Suikkien suvun vainajala.
Pakasaivo kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Alue on Metsähallituksen päätöksellä suojeltu suojelumetsä. Kesäaikaan alueella retkeiltäessä olisi suoditeltavaa käyttää merkittyjä kulkureittejä. Saivojärviin saa sukeltaa. Muinaismuistolaki kieltää kuitenkin kaiken muinaisjäännöksen vahingoittamisen ja siihen kajoamisen. Järvestä tai ympäristöstä ei saa kerätä esineitä, kiviä, puuta tai muuta irtainta tavaraa. Kallioilla ei saa kiipeillä rapautumisen estämiseksi ja lajiston suojelemiseksi.
Järven pohjoispää on muodoltaan pyöreä ja sen epäillään olevan mannerjäätikön sulavesien kuluttama jättiläismäinen hiirenkirnu. Jos tämä pystyttäisiin näyttämään toteen, olisi kirnun halkaisija yli 100 metriä ja syvyys noin 90 metriä. Joka tapauksessa Pakasaivo on loistava esimerkki sulamisvesien valtavasta voimasta ja määrästä.
Saivo-sana on alkujaan saamelaisten muinaisuskoon liittyvä termi, jonka perimmäistä merkitystä voi vain arvailla. Todennäköisesti se on liittynyt saivo-järviin, joita on pidetty kaksipohjaisina. Tällaisissa järvissä asustivat tuonpuoleiset olennot. Kerrotaan myös, että järven ollessa kalaton, kalat ovat menneet välipohjassa olevasta reiästä toisen pohjan alla olevaan järveen. Saivo järvet ovat olleet pyhiä järviä ja niiden rannoilla on uhrattu sekä järvelle että siinä asuville olennoille. Pakasaivolla palvontapaikka lienee ollut pohjoispään itärannan rosoisella kalliolla. Rinteestä löytyy myös luola, jonne arvellaan viedyn uhreja. Uhrilahjoina on tarjottu esimerkiksi uhrieläinten sarvia tai muita ruhonosia. Saivo-olennoilla on tarkoitettu toisinaan vainajien henkiä, mutta myös maahisia ja muitakin haltioita. Pakasaivon muistellaan olevan Suikkien suvun vainajala.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti