torstai 30. marraskuuta 2017

PILVISTÄ, SUMUA JA PAKKASTA

Siinäpä ainekset upeaan maisemaan! Parina päivänä ollut -15 asteesta -20 asteeseen tuon sumun kanssa. Eilen jo oli kuuraa puissa, mutta tänä aamuna luulin heränneeni sokerikuorrutemaassa. Niin huikeita luomuksia piha täysi. Terassin tuolista alkaen kaikki aivan mahtavassa valkoisessa kuorrutteessa! Ei tähän mitään aurinkoa enää lisäksi kaipaa. Tämä on tällä hetkellä hyvä näin.

Jäi tuosta edellisestä tekstistä pois nuo hiihdetyt kilometrit, niitä tuli silloin 20. Eilen hiihtelin tuossa lähiladulla Kolarin kirkonkylällä reilun 13km. Enempää ei oikein olisi pystynytkään siinä parinkympin pakkasessa. Maisemat ei tuolla ladulla ihan yhtä komeita tietenkään ole kuin tunturissa, mutta kaunista täälläkin on. Muutama kuva alla.




Tänään lähdin ajelemaan aikaisin aamusta kohti Leviä. Siellä tarkoituksena oli tehdä kaverin kanssa patikkareissu Kätkätunturille. Pakkasta oli -17, mutta siitä huolimatta olin hiki päässä jo heti alkunousun jälkeen. Oli pakko vähentää vaatetta. Ensin lähti yksi paita, sitten käsineet ja lakki. Eikä sittenkään palellut. Tunnin verran talssittuamme polku alkoi upottamaan. Siinä vaiheessa tuli mieleen, että ehkäpä lumikenkäilyyn merkityllä polulla olisi hyvä olla ne lumikengät. Mutta eipä mitään, aivan loistavaa jalkatreeniä kammeta itseään ylös välillä nivusiin asti ulottuvasta hangesta. Tässä vaiheessa oli jo laitettava lakki ja käsineet takaisin käteen, vauhti hidastui.


Siinä vaiheessa kun lähes joka askeleella joutui upoksiin oli pakko luovuttaa ja kääntyä takaisin. Alamäkeen mennessä uppeluksista nouseminen ei ollut ollenkaan niin rankkaa kuin ylös mennessä. Lisäksi ilona olivat upeat, joskin sumuiset ja pilviset, maisemat. Alla muutamia kuvia sinisestä maisemasta.







Alastulo sujui niin nopeasti, että alkoi jo melkein kaduttamaan ennen huippua pois kääntyminen. Ehkä se oli kuitenkin viisas ratkaisu, jotta jalat toimivat huomennakin edes jotenkin. Ja jääpähän jotain seuraavalle kerralle. Lumikengät matkaan ja uusi yritys sitten joskus. "Kotiin" (kotihan tämä mulle nyt tällä hetkellä on) palatessa ihailin ympäri pihaa laittamiani lyhtyjä. Kyllä ne ovat kauniita lumen ja pimeän keskellä! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pala lapin kalastushistoriaa

Aikoinaan vaellettiin pitkiäkin, jopa satoja kilometrejä, kalaisille järville saalista pyytämään. Yksi kalaisimmista järvistä Tornionjoen v...